Roskapostitalous

Roskaposti, spam, on sähköpostia tai muuta sähköistä viestintää, jota lähetetään suurissa erissä joko ilman vastaanottajien suostumusta tai heidän kiellostaan huolimatta. Internetin roskaposti-ilmiö on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa se edelleen aiheuttaa suurimmat vahingot. Roskaposti aiheutti yksin Yhdysvalloissa vuonna 2004 yli 22 miljardin dollarin vahingot. OECD-tutkimusten mukaan roskapostin osuus koko sähköpostiliikenteestä kasvoi vuoden 2001 kahdeksasta prosentista vuoden 2004 jopa 80 prosentin osuuteen kaikista sähköposteista. Vaikka tilastot vaihtelevat, yleisenä arviona on, että reilusti yli 50 prosenttia koko maailman sähköpostiliikenteestä on roskapostia.

Roskaposti loukkaa perusoikeuksia

Roskapostia pidetään laajalti yhtenä Internetin tämän hetken pahimmista ongelmista. Roskapostin ongelmina ovat yksityisyyden suoja, kuluttajien harhaanjohtaminen, alaikäisten ja ihmisarvon suojelu, yrityksille aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ja tuottavuuden menetys. Roskapostia käytetään petosten välineenä sekä pornografisen materiaalin levittämiseen. Se myös murentaa kuluttajien luottamusta, joka on edellytys sähköiselle kaupankäynnille, verkkopalvelujen ja koko tietoyhteiskunnan menestykselle. Liikenne ja viestintäministeriön vuonna 2000 teettämässä selvityksessä on todettu, että kuluttaja joutuu roskapostitapauksissa myös kärsimään yksityisyyden loukkauksia, jotka tyypillisesti menevät syvälle henkilön yksityisyyden suojan alueelle. Suuri osa roskapostista sisältää arkaluontoisina pidettyjä usein seksuaalisuuteen liittyviä tuotteita.

Roskaposti taloudellisesti kannattavaa lähettäjille

Roskapostien lähettäminen on yleistä, koska se on lähes ilmaista, kiinnijäämisriski on pieni ja rangaistukset sen lähettämisestä ovat olleet lieviä. Lähettämiskustannusten ollessa marginaalisia roskaposti on lähettäjälleen kannattavaa. Lähettäjät luottavat tilastollisiin todennäköisyyksiin tavoitellessaan maksimaalista kohdeyleisöä mainonnalle. Kun viestejä lähetetään miljoonia, niillä onnistutaan saamaan riittävästi asiakkaita lähetyskulujen kattamiseksi ja voiton saamiseksi.

Huolestuttavaa tietoa bsa.org tekemästä tutkimuksesta. Lähes puolet ihmisistä oli joskus ostanut roskapostissa mainostettuja tuotteita.

Roskapostille on tyypillistä yksipuolinen hyötyminen

Roskapostille on ominaista seuraavien ehtojen täyttyminen:

1. Roskapostissa vastaanottajan henkilöllisyys ja viestien konteksti ovat yhdentekeviä, koska viestiä ei ole lähetetty kohdennetulle vastaanottajajoukolle.
   • Mekanisoitu viestin muokkaaminen kuten "hyvä herra sato93@notmail.com" ei muuta viestintää henkilökohtaiseksi.
2. Vastaanottaja ei ole antanut lupaa tai peruutettavissa olevaa suostumusta postin lähettämiseen.
   • Lähtökohtaisesti erilaisissa kaavakkeissa ja lomakkeissa tulee suostumuksen antamiseksi tehdä aktiivinen toimenpide. Esimerkiksi rastittaa "tietojani saa käyttää suoramarkkinointiin".
   • Vaikka vastaanottaja ei olisi rastittanut esimerkiksi verkkolomakkeessa "en halua saada mainospostia" ruutua, hän ei ole pelkästään näin toimimalla antanut lupaa roskapostin lähettämiseen.
   • Viestin lähettäjällä on velvollisuus todistaa, että hän on saanut luvan viestin lähettämiseen.
3. Viestin lähettäjä saa viestistä taloudellista tai muuta vastaavaa etua, joka on epäsuhteessa vastaanottajan saaman edun kanssa.
   • Viestin ei tarvitse olla luonteeltaan kaupallinen, jotta se olisi roskapostia.
   • Ei-henkilökohtainen sähköposti on aina epäsuhteessa, mikäli sen vastaanottaja ei ole sitä sallinut ennen viestin lähettämistä.

   Lista on muokattu tietoturvayhtiö MAPSI:n määritelmästä.

Roskaposti ja ammattirikollisuus

Roskapostittajia seuraavan Spamhaus-tietoturvayhteisön mukaan vuonna 2003 suurin osa viruksista oli kirjoitettu roskapostittajien toimesta tai tilaamana. Virukset saastuttavat yli 100 000 konetta joka viikko. Spamhausin viranomaisten kanssa yhteistyössä tekemissä tutkimuksissa on paljastut kokonainen teollisuus- ja talousjärjestelmä, joka perustuu roskapostin ympärille rakennetulle liiketoiminnalle. Järjestelmässä kauppavaluuttana ei toimi ainoastaan raha vaan myös varastetut luottokortit, sähköpostiosoitelistat, virukset ja palvelintila. Nämä roskapostisupermarketit sijaitsevat useimmiten kiinalaisilla palvelimilla. Supermarketeista voi ostaa esimerkiksi sähköpostilistoja, viruksia, roskapostimyönteisiä palvelimia, ohjeita valvonnan ja filtterien välttämiseksi, pääsyn virusten saastuttamien zombikoneiden resursseihin, roskapostilähettämisohjelmia, luottokorttitietoja ja väärennettyjä luottokortteja, joiden tiedot on kerätty phishing-huijauksilla, tilaa lapsipornopalvelimille tai tietokoneisiin takaportteja avaavia troijalaisohjelmia. On arvioitu että 70 prosenttia maailman roskapostista lähetetään virusten saastuttamien koneiden kautta. Spamhaussin tutkimusten mukaan 70 prosenttia mainostetuista sivuista sijaitsee Kiinassa olevilla palvelimilla. Ongelmana on roskapostittajien liikkuvuus. Jos Kiinan viranomaiset ryhtyvät toimiin, supermarketit muuttavat todennäköisesti toiseen maahan.

Roskaposti haittaa laillista liiketoimintaa

Roskapostin vastaanottajalle syntyy kuluja viestien suodattamisesta ja tuhoamisesta sekä roskapostisuodattimien vahingossa tuhoamien viestien palauttamisesta. Sähköpostipalveluntarjoajille kuluja syntyy viestien suodattamisesta, roskapostien vaatimasta tiedonsiirtokapasiteetista, sähköpostipalvelimien lisääntyneestä tilantarpeesta, vihaisten asiakkaiden puheluiden vastaanottamisesta sekä ylimääräisen henkilökunnan palkkaamisesta sähköpostien käsittelyyn. Operaattoreille koituu tappioita myös tavaramerkkien arvon heikentyessä.

Usein lähettäjän osoite väärennetään näyttämään siltä, että sähköposti olisi lähetetty tunnetun palveluntarjoajan sähköpostiosoitteesta. Väärennetyt roskapostit antavat kuvan että palveluntarjoaja hyväksyy joukkopostitukset ja näin ollen heikentää kuluttajien luottamusta palveluntarjoajaan.

Roskaposti aiheuttaa myös välillisiä kustannuksia laillisille suoramarkkinoijille. Lailliset kaupalliset viestit eivät pääse perille suodatuksen vuoksi (ns. väärät osumat) tai niitä ei enää lueta, koska ne mielletään roskapostiksi.

Internetin käyttäjät ovat roskapostin maksumiehiä

Roskapostin aiheuttaneita kuluja eivät maksa mainostajat, roskapostilla mainostettavan tuotteen kuluttajat tai mainosten vastaanottaja, vaan välillisesti jokainen verkon palveluiden käyttäjä. Palveluntarjoajat siirtävät heille tulevat kulut kaikkien käyttäjien maksettaviksi. Nucleus Researchin tutkimuksessa arvioitiin, että roskaposti maksaa jokaiselle Internetin käyttäjälle 2-3 dollaria kuukaudessa yksin kohonneina tietoliikennemaksuina. Työnantajille roskapostin takia laskenut työteho maksaa lähes 2 000 euroa vuodessa työntekijää kohti. Tulos perustuu Nucleus Researchin tutkimukseen, jossa haastateltiin Fortune 500 yrityksen työntekijöitä. Työntekijät saivat päivittäin keskimäärin 29 tilaamatonta roskapostia. Näiden lajitteluun heiltä meni lähes 15 minuuttia päivittäin. Työnantajien työaikana menettämä summa kasvoi vuonna 2004 yli kaksinkertaiseksi vuoden 2003 luvuista.

Vastaanottajille, viestien välittäjille ja koko yhteiskunnalle aiheutuvat sosiaaliset kustannukset ylittävät moninkertaisesti lähettäjän saaman voiton. Taloustieteilijät puhuvat kielteisistä ulkoisvaikutuksista. Kyseessä on klassinen markkinavääristymä, jolla opportunistiset toimijat keräävät voiton yhteisen hyvän kustannuksella.

Lue lisää roskapostittajien toimintatavoista

Linkkejä:

Directorate for science, technology and industry committee for information, computer and communications policy: Background paper for the OECD workshop on spam
Kemppinen Jukka: Itsesääntely – haitalliset verkkosisällöt, 2002
National Technolog Readiness Survey 2004 tutkimuksen mukaan roskaposti maksaa 22 miljardia dollaria yhdysvaltalaisille yrityksille