Nigerialaishuijaukset eli 419 kirjeet

Petosmuoto on kehittynyt Nigeriassa omaksi teollisuudenhaaraksi, minkä vuoksi sitä kutsutaan yleisesti nigerialaishuijaukseksi tai 419-huijaukseksi. Nimitys on peräisin Nigerian rikoslain pykälästä 419, jossa teko on kriminalisoitu. Yhteys uhriin otettiin aikaisemmin kirjeitse, mutta sähköposti on halpana lähetyskeinona sittemmin syrjäyttänyt postin välityksellä lähetetyt kirjeet. Nigerialaissähköpostit muodostavat merkittävän osan tietoverkkojen roskapostista.

Vanha tekotapa uudessa ympäristössä

Etukäteismaksuja vaativia petoksia on harjoitettu jo vuosisatoja. Taktiikkana etumaksupetoksissa on uskotella uhrille, että häntä odottaa suuri palkkio pienen tehtävän hoitamisesta. Tyypillisesti uhrille kerrotaan kirjeessä tai sähköpostissa liikuttava tarina siitä, kuinka viestin lähettäjä on suvun viimeinen henkilö, joka onnistui pelastamaan kaukaisesta maasta erittäin suuren summan rahaa. Omaisuuden pelastamiseksi lähettäjä kääntyy vastaanottajan puoleen. Kun uhri nielaisee syötin, hänelle paljastetaan asteittain maksuja, joita hänen pitää suorittaa, päästäkseen käsiksi odottaviin omaisuuksiin. Keksityt maksut voivat olla virkamiehille maksettuja lahjuksia, veroja tai omaisuudenhoitomaksuja. Maksuja ilmestyy jatkuvasti uusia kunnes uhri tajuaa kohtalonsa tai joutuu konkurssiin.

Uhreina herkkäuskoiset ja ahneet

Petosmuoto perustuu ihmisen ahneuteen ja on järjestäytyneen rikollisuuden suosiossa. Uhrit ovat usein hyvin toimeentulevista tuloryhmistä ja petoksella saavutetut voitot huomattavia. Tekijöitä saadaan harvoin kiinni, koska he eivät käytä omaa nimeään ja Internetissä on tarjolla ilmaisia sähköpostilaatikoita, joita kuka tahansa voi anonyymina rekisteröidä. Uhrit häpeävät usein ahneuttaan ja osallistumistaan hämäriin liiketoimiin ja jättävät tästä syystä herkästi ilmoittamatta rikoksista viranomaisille.

Internet Fraud Complaint keskuksen tutkimusten mukaan keskimääräinen menetys raportoiduista 419-petoksista Yhdysvalloissa on lähes 4 000 euroa. Erityisesti vanhukset ovat alttiita nigerialaishuijauksille. IFCC 2002 Internet Fraud Raportin mukaan 60 vuotta täyttäneiden kärsimät vahingot ovat olleet reilusti suurempia kuin muiden ihmisten.

Suomessa sai julkisuutta 90-luvun lopulla tapahtunut tapaus, jossa nigerialaispetoksen uhri menetti nigerialaisille huijareille lähes kuusi miljoonaa markkaa. Uhri ei uskaltanut kääntyä poliisiin puoleen. Hän toimitti huijareille rahaa ja joutui ottamaan lainaa pystyäkseen maksamaan "rahasiirroista" aiheutuneita kuluja. Nigerialaispetos paljastui lopulta velkojien painostuksesta.

Näin tunnistat 419-kirjeet:

1. Avunpyyntö tuntemattomalta henkilöltä.
2. Avunpyytäjällä on suuria summia rahaa.
3. Avunpyytäjä on valmis jakamaan rahat viestin vastaanottajan kanssa.
4. Vastaanottajaa pyydetään ottamaan yhteyttä lähettäjään.
5. Vastaanottajaa kielletään kertomasta viestistä muille.

419-huijauksen eteneminen:

1. Huijari lähettää avunpyyntökirjeen roskapostittajilta saaduille vastaanottajalistoille.
2. Uhrille uskotellaan rahojen olevan avunpyytäjä/huijarin hallussa. Huijarit ovat usein pystyttäneet kulissiverkkopankkeja ja lähettäneet väärennettyjä todistuksia uhrin hämäämiseksi.
3. Uhrille ilmoitetaan, että rahojen saamiseksi tulee suorittaa jokin hallinnollinen maksu tai asianajajan palkkio.
4. Kohta kolme toistetaan useaan kertaan eri variaatioilla.
5. Uhri voidaan kutsua noutamaan rahat ulkomailta. Huijarit toimivat usein Hollannissa tai Nigeriassa. Paikanpäälle päästyään uhria huijataan yhä erilaisilla maksuilla. Mikäli uhri ei suostu maksamaan, seuraa usein uhkailua ja väkivaltaa.

Oletko uhri:

1. Lopeta viestintä ja maksuliikenne huijareiden kanssa
2. Ilmoita asiasta välittömästi keskusrikospoliisille
3. Jos olet antanut luottokorttisi tai pankkitilisi tiedot huijareille, tee välittömästi ilmoitus pankillesi ja luottokunnalle.
4. Noudata poliisin ohjeita

419-vastahuijaukset

419-huijarit ovat vaarallisia rikollisia. Heidän viesteihin ei tule vastata eikä heille missään tapauksessa saa antaa henkilötietoja. Jotkut nigerialaishuijauksiin kyllästyneet ihmiset ovat kuitenkin ryhtyneet "vedättämään" huijareita. Heidän tavoitteena on kuluttaa kirjeiden lähettäjien resursseja ja hankaloittaa heidän laitonta liiketoimintaa. Tämä on vaarallista toimintaa, johon ryhtymistä ei voida suositella.

419-huijaukset ovat synnyttäneet uuden ilmiön -vastahuijaukset. Roskapostin uhrit näyttelevät hyväuskoisia rahanahneita sijoittajia. He vastaavat postien lähettäjille, käyvät pitkiä kirjeenvaihtoja ja puhuvat kaukopuheluita heidän laskuunsa. Tarkoituksena on kuluttaa mahdollisimman paljon nigerialaishuijareiden aikaa ja resursseja. Internetissä on lukuisia sivuja, joille on talletettu tällaista kirjeenvaihtoa ja puhelinkeskusteluja. Useimmiten sivujen tarkoituksena on esitellä kekseliäitä vedätyskeinoja, joilla nigerialaishuijarit saadaan naurunalaisiksi. Sivustojen kesken on syntynyt kilpailu siitä, kenellä on luovin tapa vedättää huijareita. Sivuilla annetaan myös ohjeita, kuinka vedätys suoritetaan turvallisesti ja tehokkaasti. Rikollisliigat ovat usein käyttäneet väkivaltaa, mikäli uhri ei ole suostunut maksamaan vaadittuja maksuja.

Osana nigerialaishuijauksiin kuuluu tyypillisesti rikollisten pystyttämät kulissiverkkosivut, jotka imitoivat kuuluisien pankkien sivuja. Verkkosivujen tarkoitus on saada uhrit uskomaan tarinaan. Sivuilla on usein yhteystiedot rikoskumppaneihin, jotta peitetarina voidaan tarvittaessa vahvistaa. Kuten sähköpostien lähettäminen, verkkosivujenkin ylläpitäminen on lähes ilmaista. Verkossa on sivustoja, jotka ovat erikoistuneet nigerialaishuijareiden ylläpitämien verkkosivujen kaatamiseen. Sivustoilla annetaan ohjeita 419-sivustoja isännöivien palvelinten rasittamiseen. Tyypillisesti rasittaminen tapahtuu lataamalla kuvia palvelimelta. Kuvien lataaminen käyttää tiedonsiirtokapasiteettia, josta sivujen ylläpitäjiä laskutetaan. Palveluntarjoajat joutuvat maksamaan runkoverkon ylläpitäjille 419 palvelimelle generoidusta tietoliikenteestä, ja nämä kulut siirtyvät 419-huijareiden maksettaviksi. Liikenteen generoiminen voi pahimmassa tapauksessa toimia palvelunestohyökkäyksen tavoin.

Linkit:

Keskusrikospoliisi varoittaa vastaamasta sähköisiin nigerialaiskirjeisiin
419-Coalitionin verkkosivut, lisätietoa nigerialaishuijauksista.